Toinen yksin reissu pohjoiseen. Käytössä vielä isän Subaru. Pakumatkailu oli vielä vähän matkan päässä haaveissa. Majapaikkoina Villa Kilpisjärvi ja Nilikaltio Ylläksellä.
Eväitten syönti jälleen Aavasaksalla menomatkalla. Ruskan loisto oli mahtava.
Kilpisjärvi
Ropinsalmen kohalla tunsin että nyt nousee kuume.
Loistava ajoitus taas tulla tähän hetkeen kipeeks eka kertaa koko vuoteen. Pääsin mökille ja kun kamat oli sisällä, huitasin kaksi tulehduskipulääkettä naamioon ja lähdin kuumeen laskiessa t- paita päällä nousemaan hissuksiin Saanalle.
Typerä temppu enkä suosittele kellekkään, mutta kyllä kannatti. Iltavalot oli mitä mahtavimmat.
Pältsat lapin kullan peitossa.
Mallaa ja Barrasta ja kaikkea siltä väliltä.
Saanan pahdalta hyvät näkymät alas.
Tämän herran kanssa käveltiin jonkuu aikaa samaa matkaa alaspäin kahestaan.
Illalla lenkin jälkeen kyttäsin revontulitutkaa mökillä ja totesin että nyt jää telkkarin tuijottelu tältä illalta väliin.
Lepopäivän roadtrip
Seurasi lepopäivä. Olo oli aika saanut kuume lenkin jäliltä. Mutta hengissä olin.
Heitin kameraromut autoon illan suussa ja lähin kattelemaan iltavaloja Lakselvbuktin suuntaan.
Etelä Lyngeniä
Piggtinden 1505m
Lakselvtindanen massiivi
Blåvatnet
Sitten 9km kävelyä kivikossa 15-20m vastatuulessa ylämäkeen. Hiukan meinasi tuokin hapottaa puolikuntosena.
Mutta tulipahan tämäkin turistirysä nähtyä ja vielä hyvällä tuurilla sain olla yksin tuolla. Ja turistirysä tai ei, todella hieno paikka.
Taustalla Store Lenangstinden 1624m
Kotimatkalla Stortinden ja Jaegervatnet veti kameran linssiä puoleensa.
Lepopäivä
Seurasi jälleen lepopäivä. Suuntasin vuonolle kalaan. Mitään en ite saanu mutta joku muu oli aiemmin saanu.
Elsnesdalen
Lyngsdalenin ja Steindalenin ohella hiukan tuntemattomampi laakso. Talsin 450 metriin jyrkkää serpenttiini uraa valtatien kupeesta.
Tuo 450 metrin nousu tapahtui sen verta sukkelaa että päätin jatkaa eteenpäin.
Nousin irtokiviseinää ylöspäin.
Olin tehny vesipadolla suunnitelman että nousen niin ylös kun kerkeen ja käännyn ympäri tuntia ennen auringonlaskua. Tiesin, että noin 800m tasalla sijaitsee jäätikkö. Tiesin etten sinne asti kerkeä enää millään.
700m tasalla olin jo todella lähellä jäätikköä, mutta nälkä iski. Kurkkasin kelloa ja auringonlaskuun oli enää 20 minuuttia?! Jukupliude! 20min aikaa ja minä roikun nälän kourissa irtikiviseinällä Reppifjelletin juurella 700m korkeudessa. Äkkiä safkat naamioon, räpsin parit kuvat ja lähdin harppomaan jumalatonta kyytiä alaspäin.
Reppifjellet on varsin jylhä näky. Jää kuvassa vasemmalle siis. Oikealla puolella Falsnestinden.
Kiipeily belffie. Jälleen Reppifjellet taustalla.
Elsneselva takaisin juoksu matkalta padon yläpuolelta.
Pikaiset katselut Steindalenin suuntaan ennen jyrkkää serpenttiiniä takas autolle.
Lepopäivän roadtrip II
Lähin ajelemaan kohti Olderdalenin lauttalaituria kalojen perään. Kaloja ei tullu taaskaan. Keskityin maisemien kuvailuun.
Kåfjordia
Strubreen ja Store Lenangsttinden
Kotimatkalla pysähdyin Skibotnin satamassa. Taustalla Jiehkkevarri 1833m.
Ja vielä piti kävästä kattomassa osuisiko iltavalot Muotkatakan takana olevalle pitkälle suoralle. Ei oikeen osunu. 😀
Rörnestinden 1041m
Aika reissun viimeisen hien. Toinen huiputusyritys ikinä. Perhosia hiukan vatsassa, mutta tauti tuntui hellittäneen hiukan enemmän.
700m tasalla tuli vastaan elämäni ekat oikeesti jylhät näkymät.
Lyngseidettiä
Oma autokin näkyy kuvassa vasemmassa alalaidassa lähtöpaikalla levikkeellä.
Rörnesin vuorikruunu
Ja niin se ensimmäinen huiputus sitten onnistui! Millonkohan viimeeksi ollu yhtä paljon adrenaliinia veressä.
Alas laskeutuessa näkyi pommittajia kivikossa.
Kavringtindenin varjossa
Auringonlaskun värejä vuonolla.
Seuraavana aamuna lähinkin jo ajelemaan kotia kohti. Hieno reissu jälleen!
Van Traveller 