Könkämäeneno

Kilpisjärvestä laskeva Suomen ja Ruotsin rajajoki. Kalapaikat melkolailla vaivatta saavutettavissa, jos vertaa muihin käsivarren valta jokiin.

Toinen aamu Lapissa tällä reissulla.

Aamulla nautin lämmittävästä auringosta. Päätin lähteä Kilpisjärvelle kauppaan. Kaveripariskunta oli tulossa etelästä mukaan jatkamaan seikkailua.

Nukuin useamman tunnin päiväunet Muotkatakan lähettyvillä puskassa. Viimein kaverilta tuli viesti: ”5min”.
Kävelin tien laitaan josta näin koko Muotkatakalta aukeavan suoran etelän suuntaan. Yritin erottaa eri autojen katoilta kattotelttaa. Lopulta näin että tuttu skoda saapui kattotelttoineen!

Tehtiin ruokaa ja syötiin. Sitten perho kamppeet kantoon ja lähdettiin, mielestäni reissun kovimmalle kalapaikalle. Könkämäenenon latvavesille.

Joen rantaan päästyä huomattiin että tämä tulee olemaan todella vaikea tehtävä, liki mahdoton puskia pitkin. En löytänyt edes hyvää heittopaikkaa. Tehtiin radikaali suunnitelman muutos. Kirmattiin takasin autoille. Jos ei kalastuksen osalta onnistanut latvavesillä niin maisemat ja valot oli vähintään kaiken rämpimisen väärti.

Janne nappasi parit muistot talteen allekirjottaneesta.

Illalla napattiin oluet kainaloon ja suunnattiin joelle. Muutama heitto kosken kovaan pauhuun ja joku sintti kävi tirvasemassa perhoa jäämättä kiinni.

Siirryttiin 50m ylemmäs niskalle. Niskalla onnisti enemmänkin. Hyvää heitto ja tartutus harjotusta. Pieniä, todella pieniä taimenia kävi pintaperhossa kiinni 40cm ennen kuin vesi putosi kiven välistä pieneen kosken pätkään. Osa tuli käymään ylhäällä asti.

Viimeiset kokeilut koskessa. Ei mitään tapahtumia. Kylmä alkoi olla. Nukkumaan käydessä lämpömittari näytti -1.5 pakkasta. Eletään siis heinäkuun 29:ttä päivää. Hyvä muistutus siitä että lappiin aina tarpeeksi vaatetta mukaan, oli kesä tai talvi.