Ensimmäinen syksyreissu pakulla. Ja ilman lämmitintä. 9 päivää ja 3200km. Yöllinen ajomatka oli taas edessä. Nostettiin yläkerran yksiö auton katolle ja lähdettiin kohti pohjoista.
Ensimmäiset yöunet jossain junaradan kupeessa Oulun ja Kemin välillä.
Oli tarkotus ajella Lyngenin suuntaan, mutta revontulet oli mahdollisia illalle ja selkeää näytti tulevan vain Kautokeinon ympäristöön. Seurasi radikaali suunnitelmien muutos.
Finnmark
Tankki täyteen Hetassa. Oli ollu edellisiltana ilmeisesti kyläreivit. Joku mies etsi silmälasejaan tankkaus asemalta maasta. Ei löytyny.
Pohjosen yhdet parhaimmista kalavesialueista aukesi eteen. Laskeva aurinko pilkisti punaisena pilven raosta juuri horisontin yläpuolella.
Päädyttiin Kautokeinon itäpuolelle jonkun järven rantaan. Tuuli oli aika navakka ja kylmä.
Siirryttiin puskan suojiin loppuillaksi. Yöllä tuli vähän vilu. Kun ikkunat oli saatu suliksi sisäpuolelta, päätettiin lähteä sittenkin Kilpiksen suuntaan. Jos onni suo, saadaan hyviä auringonnousu kuvia
Matkalla saatiin lopulta se mitä tuolta haettiin.
Aamu alkoi sarastaa, kun saavuttiin käsivarteen.
Saana
Iltalenkki Saanalla. Noustiin pahdan reunaa parempien maisemien perässä. Ihmisiä oli tunturissa yllättävän paljon. Jopa yksi teltta.
Tsahkal ja Saanajärvenlompolo.
Adjit iltahämyssä.
Rajan yli
Tankki täyteen ja ulkomaille. Päästiin 5km rajalta kun tulli auto ajoi meidät kiinni ja pysäytti. Olivat kiinnostuneita kattoteltasta. Samalla sai esitellä muunkin omaisuuden.
Kerettiin kuitenkin ajoissa meren rantaan.
Yöksi huristeltiin Lyngseidetin kupeeseen. Seuraavana päivänä oli tarkotus kiivetä.
Kjostindane
Kjosen- vuonon ranta. Keli oli hiukan epävakaan olonen. Päätettiin autolla ettei edes yritetä Store Kjostindenin huipulle, vaan kiivetään pilvenpohjien tasalle enintään ja tutkaillaan olisiko tuonne huipulle mahdollista joskus nousta kesäaikaan.
On kai mahdollista nousta, mutta ei ole mitään käryä, kuinka irtonaista kivikkoa tuolla ylempänä on, saati sulaako lumet välttämättä jonain kesänä seinälyä pois ollenkaan.
800-900m tasalla käännyttiin ympäri harjanteen päällä. Maisema teki kyllä vaikutuksen.
Allekirjottanut kurkkimassa maisemia kiven päältä Jannen kuvaamana.
Viimehetken lumella tepastelut ennen alas suuntaamista.
Lyngseidetin valoja alhaalla.
Nord Lenangen & Ruossavarri
Höntsäpäivä. Kjostindanen juurelta Aspevatnetille maisemia kattelemaan. Matkalla pikku pysähdys Jaegervatnetin kohdalla.
Illalla pilviverho väistyi Nord lenangenissa.
Todella rakeinen muisto.
Aamulla totesin huussissa istuessa ja jäämerta tuijottaessa.. Päätellen hiukan juoksettuneesta lopputuotteesta, kauramaito saattoi olla aamupalalla väärä valinta.
Olo asettui iltapäiväksi ja lähdettiin nousemaan Ruossavarrille.
Valkoisia pommittajia oli taas liikkeellä.
Huipullekkin aikanaan päästiin. Nousu tapahtui sähkölinjan reunaa polkua pitkin, josta siirryttiin pohjoisseinälle. Kivikkoista oli.
Nord lenangenia ylhäältä. Korkeutta 818m. Oli edessä pimeässä tarpominen takaisin autolle. Otsalampun valossa kosteilla kivillä laskeutuminen ei ollu mikään nautinto varsinaisesti.
Yöllä pari tuntia nukahtamisen jälkeen iski sen päivänen myrsky että unet loppu siihen.
Heräsin siihen kun kattoteltan remmeien päissä olevat pikalukkolenkit hakkasi auton kylkeen. Tunsin ensin kun tuuli painoi autoa kylelleen teltasta pitoa ottaen. Lopulta puhurit kasvoi niin koviksi että sisällä olevien jouluvalojen katkasija hakkasi seinään. Heitin katkasijan mikron päälle, avasin sivuoven ja yritin tunkea teltan remmejä teltan ja katon väliin piiloon tuulelta. Seisoin pihalla vaakatasosateessa kalsarit jalassa. Lämmintä muutama aste. Tää on sitä seikkailua kai.
Janne oli siirtynyt teltasta jo ajat sitten nukkumaan vieressä olevaan laavun kaltaiseen rakennelmaan. Rakennelma oli siis bussipysäkin muotoinen puusta rakennettu suoja. Sen kulmissa oli maahan upotetut betoni puntit ja suojan joka kulma oli sidottu kuormaliinoilla puntteihin, mutta tuuli keinutti rakennelmaa silti. Janne ehotti tekstarilla että jahka herään niin vaihetaanko paikkaa. Vastasin samantien- ”Lähetään menee täältä.”
Päädyttiin Lyngseidettiin jonkun lammasfarmarin metsiin. Vielä korottamaton auton pohja raapaisi hiukan mennessä metsään. Kuusimetsän reunassa oli todella rauhallista nukkua merenrannan jälkeen.
Revontulet
Iltapäivällä aamupalan jälkeen suunnattiin Kilpisjärvelle kauppaan ja tankille. Sieltä kurvattiin pilkkopimeessä ennen skibotnia metsään punkkaamaan. Korkkasin lonkeron ja käytiin vähän kuvasatoa läpi tietokoneilla takakontissa. Revontuliennuste näytti melko positiiviselta. Janne oli sitä mieltä että kohta alkaa näkyä taivaalla jotain.
Puolisen tuntia toteamuksen jälkeen sai taas leukaansa pidellä. Todella hieno yö kuusimetsässä.
Hengen
Sateiselta näytti seuraava päivä. Ajettiin Skibotniin erään vesitornin tapaisen häkkyrän viereen ja suunnattiin polkua pitkin kohti Hengenin vesiputousta.
Polulla tuli MTB väkeä vastaan. Ja vauhdilla!
Hengen on jylhä putous. Kuvaajalle haasteena vesipölly.
Rämmittiin alas virran viereen. Siellä tajusi paremmin kuinka korkea putous on.
Signaldalen
Viimeinen yö ennen kotiin lähtöä Signaldalenissa Barras vuoren juurella. Päivällä käytiin vielä kävelemässä polkua Stordaleniin sillalle ja takasin.
Van Traveller 