Pääsiäisreissu Lounais-Suomeen

Kolmen yön pikku reissu Sannin kanssa välillä Hanko-Pori,
tarkoituksena yrittää havaita kaikuja lähestyvästä kesästä.

Autolla kilometrejä noin 700km ja kävellen 33km.




Pitkään odotettu lähtöpäivä oli käsillä. Auto ja perävaunu pakattu valmiiksi työpaikan pihalla. Klo 15 nasta lautaan ja menoksi. Mukana tällä kertaa vain telttasauna, ei oikeastaan muuta. Ei pyörää, ei suksia tai muita väkkäröitä.

Illansuussa Sastamalassa oli ihan pysähdyttävä kattomaan kun auringolasku loisti kurvin takana.

Tuleva yö vietettiin vielä Porissa, mutta torstai aamuna lähettiin liikkeelle. Tehtiin voikkarit valmiiksi ja syötiin vauhissa. Aamulenkille suunnattiin Harjavallan Paratiisilehtoon.

Rusakoita oli melkosen paljon liikkeellä. Yksi näkyy kuvassakin puun takana. Rusakko juoksi polkua pitkin vastaan ja kummatkin säikähti yhtä lujaa kun näkivät toisensa puun takaa.

Lenkin jälkeen matka jatkui. Saavuttiin Tarvasjoelle. Muistin lähellä olevan padon ja lähdettiin kurkkaamaan oliko juoksutus käynnissä. Ja olihan se.

Iltapäivällä päästiin Hankoon perille. Eikun Puistovuorelle lenkille!

Yllättävän kirkasta vettä. Kampeloita ei näkyny.

Valtaväylä Kiinaan.

Kävästiin vielä kurkkimassa Puistovuoren boulderointi reittejä.

Sitten auto parkkiin Tulliniemen rannan puskiin ja ruualle. Oltiin päätetty lähteä kiertämään vielä Suomen eteläisimmän pisteen lenkki.

Sota-ajan rakennuksia löytyi metiköstä polun varrelta. Ehkä pieniä kauhu-leffa värinöitä oli ilmassa.

Etelä pisteellä tuuli suht navakasti ja aallot oli yllättävän pieniä tuulen määrään nähden.

Elämää suurempi laiva täynnä uusia autoja. LNG:tä tankissa ilmeisesti.

Rannalle takasin kerettiin juuri auringonlaskuksi.

8km tuli matkaa lenkille. Loppu ilta otettiin rennosti. Perinteinen Peroni huuleen. Hangossa on aina pakko saada yksi Peroni. Sannilla muita herkkuja.

Laivat pysyi paikoillaan satamassa, mutta satelliitteja lenteli taivaalla mielinmäärin.

Aamu sarasti ja pohdiskeltiin, mitähän tehtäisiin. Peurakin juoksi auton keulan ohi.

Aiottiin lähteä treffaamaan Sannin isää Teijon Matildanjärvelle.
Matkalla kävästiin kattomassa Hangon toinen Boulderointi mesta- Varisniemi.

Mukana oli vaan ja ainoastaan kengät kun muuta ei toistaseksi ole, uskallus ilman patjaa ei riittäny edes 3+ reittiin. Turhautti. Valtavasti. Kerrassaan vietävästi.
Simpura, Jummi!
Möngittiin hetki omia reittejä ja jatkettiin sitten matkaa Teijon suuntaan.

Keksittiin vielä pysähtyä museo alueelle Hangon tien varressa.

Happamuus iskenyt pyörännavan ja vanteen ulkokehän väliin.

T26 ja piippu tanassa.

Päästiin Teijoon. Karvas pettymys odotti perillä. Porukkaa oli kuin Helsingin keskustassa ennen koronaa.

Otettiin suunnitelma B käytäntöön, eli lähdetään kohti Padvan hiekkarantaa Raaseporiin.

Ensin kuitenkin runtattiin lumipenkan yli tieltä mettään tekemään seuraava ruoka.

Padvassa otettiin rennosti. Oli aika ekan saunomisen. Sannin isä saapui paikalle ja kävästiin porukalla lenkillä.

Sitten ilta-aurinkoa ihmettelemään.

Ehkäpä juuri tässä oli reissun ainakin yksi vahvimmista kesän kaiuista läsnä.

Saunakin saatiin pystyyn. Ketunhäntä kurkkii jo piipussa.
Saatiin aikaseksi semmoset löylyt, että meinasi nahka kesiä irti.


Jäähylle mereen kahlaamaan ja auringonlaskua tuijottelemaan. 🙂

Taustalla kirkkaimpana loistaa Messier kohde numero 42, Orionin kaasusumu.

Aamulla pakkailtiin sauna takasin vaunuun ja lähettiin rullailemaan kohti Naantalia. Matkanvarrelle osui Halikon museosilta.

Naantalissa auto parkkiin ja lähettiin kävelylle. Rantakallioiden, sataman, vanhankaupungin ja Muumimaailman kautta takasin autolle.

Oli tarkotus mennä Turun seudulla jollekkin rannalle yöksi, mutta jatkuva tuuli ei enää kiinnostanu. Päätettiin lähteä kauemmas merestä. Säkylään.

Matkalla vielä Nautelankosken kuohut.

Perillä. Säkylä, Eenokki, ajatustenniemi, Pyhäjärvi.

Possupihvit tulille!

Saunottiin ilta ja vähänmatkaa yötäkin. Lähdettiin jatkamaan kohti Poria.

Eenokin ranta ylitti uutiskynnyksen heti seuraavana aamuna, kun tuuli runnoi järven jäät rannalle. Olis ollu todella hienoa herätä autosta kun jäät runnoo autoa eteenpäin rannasta. 😀


Seuraavana hilpastiin Yyteriin noin vitosen lenkille.
Särkän tuntumassa vesiurheilijoita.

Välissä käytiin vielä Kallossa kattomassa aaltoja. Osui keskipäivän rumin valo kohdalle ja kuvat jäi ottamatta.

Lopuksi käytiin vielä Viinahaminassa pikkulenkki Boulderointi kivelle ihmettelemään ja haaveilemaan.
Jonain päivänä vielä käkitään omalla patjalla kiven alla sormet verillä hymy huulilla. Ahh.


Sitä odotellessa oli hyvä alkaa suunnitella kotiin lähtöä ja seuraavia retkiä odottelemaan!




Sen pituinen Se

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s