The Reissu III

Paku on juuri valmistunut ja katsastettu matkailuautoksi. Oli aika ensimmäisen suuren pakureissun.
9 päivää, 3600km, Lappi ja Lyngen.

Meneillään oli hellejakso. Yli 30 asteen päiviä viikkotolkulla niin etelässä, kuin pohjosessakin. Töissä meinasi olla taju kankaalla joka päivä. Lomalle jäätyä, päätin että minä jolla ei ilmastointia ole autossa, en selviä hengissä pohjoseen asti jos tarvii 30 asteen helteessä ajaa koko päivä. Joten päätettiin että ajetaan yöllä pohjoseen.

Alotettiin unirytmin kääntäminen.



Reissuun valmistautuminen

Ajettiin Saimaan rannalle viettämään iltaa ja alkuyötä. Keli oli tyyni ja todella lämmin. Illalla auringon laskiessa oli vielä 26 lämmintä.

Talviturkit heitettiin tuona iltana.

Kaloja pomppi ihan melkeen rantahietikossa. Joukossa selvästi pyöri jotain isompiakin saalistajia sillä vesi pärskähteli.

Sidottiin pintaperhot siimojen päähän. Kaveri sai melkeen heti saalista kun pudotti perhon veteen ihan muutaman metrin päähän rantaviivasta. Tuossa kohtaa ei vettä ole kuitenkaan kuin 15-25cm. Ylös nousi noin puolen kilon säyne. Todella hieno ja vahva kala.
Kala ampaisi syvyyksiin.

Oli minun aika heittää. Muutamaa heittoa myöhemmin onnisti. Perho imuroitiin pinnasta ja siima kiristyi. Ralli alkoi. Kala hyppäsi ilmaan ja roiskutti vettä. Tämän ihan rantamatalikosta. Tällä kalalla kokoa hiuikan enemmän. Arviolta noin 800g.
Suurin pintaperho saalis tähän mennessä. Tuli hyvä mieli.

Yksi kesän tavotteista oli kuvata valaisevat yöpilvet. Tuokin haave toteutui samana iltana. Todella onnistunut ja hieno ilta!



Kohti pohjoista

Auto on puhdas sisältä ja ulkoa. Olen kaverin pihalla odottamassa lähtöä. Huurteinen vichy tölkki kimaltelee konepellin päällä laskevan auringon kajastaessa talojen välistä. On hellekausi ja kesäilta. Edessä elämäni mahtavin reissu.

Lähdettiin illan suussa lämpötilan laskettua ajelemaan Taipalsaaren kautta kohti Mikkelintietä ja pohjoista.

Muutamia päiviä aiemmin olin käynyt Savitaipaleella Lepänkannon uimarannalla ja abc:n kohdalla hyvän musiikin soidessa toivoin että voi kun aika menisi nopeasti ja koittaisi se päivä kun ei tarvitse tässä kohtaa kääntyä pois päätieltä vaan saa jatkaa niin kauan eteenpäin kun silmät pysyy auki. Ja nyt se ilta oli koittanu. Musiikki soi, aurinko paistoi suoraan päin pläsiä. Moottoritie oli kuuma ja kesä oli parhaimmillaan. Ahh!

Silmä alkoi lupata todenteolla jossain Jyväskylän ja Siikalatvan välillä. Pysähdyttiin vähintään puolentoistatunnin välein jalottelemaan että kroppa pysyy hereillä.

Eräällä levikkeellä lenteli joku törkeen kokonen koppakuoriainen. Sitä seuratessa hetken virkosi sen verta että jaksettiin ajaa Uljuan tekojärvelle asti.

Kauneusunien jälkeen matka jatkui. Aurinko oli kerenny nousta jo kun herättiin. Arvelin että kohta alkaa tuska. Ja ei kauaa mennyt kun jouti ottaa paitaa pois ja ikkunoita auki. Lämpötila autossa kohosi Oulun moottoritiellä 52 asteeseen kaikki ikkunat levällään.

Saavuttiin aikanaan Äkäsjoen rantaan. Leiri pystyyn, lonkero purkit esiin ja onkivehkeet vireeseen. Saatiin illan aikana useampia todella pieniä juuri ja juuri taimeniksi tunnistettavia kaloja pienillä uppoperhoilla.
Suuren suuri harjuskin nousi ylös.

Pieni lepotuokio ennen nukkumaankäyntiä.

Seuraavana päivänä huristeltiinkin jo Norjan puolelle. Kilpisjärvellä oli pakko syödä kun nälkä kurni, mutta oli taas niin kuuma ettei meinannu tulla mistään mitään. Raahattiin ruuanteko vehkeet siltarumpuun. Siellä oli mukavan viileää. Hyttyset oli tosin keksineet saman lymypaikan.



Signaldalen

Hiki virraten laskeuduttiin meren rantaa kohti. Lämpötila laski mukavalle tasolle meren lähestyessä.

Muutaman tunnin pysähdys merenrantaan kalojen toivossa. Muutama hassu sei saatiinkin.

Steindalstindane vastarannalla

Spude ongella.

Seuraava leiripaikka löytyi Signaldalelvan rannalta.

Illalla suunnattiin kattelemaan maisemia lähimaastosta.

Kaverikuva. Taustalla Jiehtanasgaisi/Mannfjellet

Vuonollakin käytiin vielä illalla. Kuvassa Horsnesfjellet.

Ennen pehkuihin menoa pidettiin pesutuokio. Uimaan jääkylmään Signaldalelvaan. Joka paikkaan sattui tuo kylmyys mutta saipahan kainalot puhtaaksi. Ja tulihan siitä virkistynyt olo.

Maisemat jälleen aika mahtavat. Taustalla Otertinden.



Saana

Kauppareissun jälkeen iltalenkille Saanalle.
Noustiin pahdan reunaa pitkin ylös. Huipulla tuuli kohtalaisen navakasti ja mentiin syömään maston mökin taakse.
Kierreltiin hetki huipun ympäristössä ja etelä- reunalla.

Takasin lähdön aikaan huomattiin että pilvi-inversio vyöryy kohti Norjan puolelta matalalla. Se peitti lopulta melkeen koko Kilpisjärven.



Nord Lenangen & Storgalten

Seuraavat kolme päivää vietettiin Nord Lenangenissa kalastaen, kiipeillen ja huilaten.

Turskia nousi yhteensa 12kpl kahteen pekkaan.

Russelvfjellet

Toisena Lenangen päivänä lähdin kuuden aikaan illalla nousemaan mäkeä ylös. Suuntasin huipulle jonka nimeä, tai korkeutta en tuolloin vielä tiennyt.

Olin pusikoiden yläpuolella jo puolessa tunnissa. Saavuin huippujen väliseen laaksoon. Laakso oli täynnä lampaan sontaa ja kärpäsiä. Suuta ei juuri tarvinnut aukoa sillä kärpästen pilvi oli kimpussa aina 600m korkeuteen asti. Lampaat oli 500m tasalla.

Pääsin ensimmäisen mäen ylös Litlegaltenin ja Storgaltenin väliselle harjanteelle. Länsi puolella aurinko laski ja värjäsi sadekuurot oransseiksi.

Ja itä puolella oli Kalddalsvatnet niminen lampi. Taustalla Kågenin paratiisi saari. Todella hienot näkymät.

Tuon harjanteen jälkeen alkoi jyrkempi osuus. Kiveltä kivelle pomppien. Puhelimesta pystyin gps:n avulla vakoilemaan korkeutta.

Saavuin ekoille lumille ja korkeutta alkoi olla 1100m. Uusi oma korkeusennätys oli tehty ja huippua ei näy vielä missään. Eväät oli syöty jo ja alkoi taas olla nälkä.

Päätin, jos en saavu huipulle seuraavan 45min sisällä, käännyn ympäri jotta selviän vielä alaskin.
Eipä aikaakaan, kun mäki alkoi loivenemaan ja kohta olinkin jo kruunun reunalla ja edessä oli majesteetillisin näky, mitä olen ikinä nähny missään.

Korkeutta 1219m, alhaalla kruunun pohjalla suuri jäätikkö ja etelän suuntaan aukesi todella hienot näkymät Etelä Lyngenin suurimmille huipuille.

Viimeset näkymät ennen alas kirmaamista. Nord Lenangenin silta 1100m korkeudelta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s