Karhusjärvi

Karhusjärven vaellusreitti pyöräillen.
Lappeenrannan keskusta – Tirilä – Karhusjärvi ja sama takasin.

27km, 3h50min. Sonta lenti kaaressa, joten viimesen tunnin ajan läsnä ollut sade lähinnä vaan virkisti.

Paljon työntämistä, etenkin näillä taidoilla.

Aamu

Iltavirkun pahin painajainen. Aamuherätys. Ja vielä sunnuntaina! Hävytöntä. Mutta halusin keretä ennen sadetta takasin kotiin.

Lähdin lenkille seikkailumielellä. Aioin olla tänään Karhusjärven rannalla, vaikka joutuisi työntämään koko matkan. Eli jokanen ajo pätkä oli vaan plussaa!

Kello soi 7:30, lämmin ruoka naamioon ja menoksi.

Keskustasta ensin Tirilän puutarhan kulmille Lepolan ja sähkölinjan polkuja hyödyntäen. Ensimmäinen polku osuus menee Veistonvuoren yli.

Tuon jälkeen luulot pois kapealla sinkku polulla.

Ryteikkö jatkui pikkusen leveemmäällä polulla seuraavan tienylityksen jälkeen. Tien ylityksiä oli paljon, mikä mahdollistaa huonojen polkuosuuksien skippaamisen.

Kolmannen tienylityksen jälkeen aloin olla lähellä Lasolaa ja edessä jälleen työntötaipale.

Pari hyvää pätkää satulassa ja jonkuu verran työntämistä.

Kirkkolanvuoren näkymiä.

Sitten edessä oli mielenkiintonen kohta.

Jyrkähkö, kapea pudotus kahden kiven välistä. Halusin ajaa tuosta, mutta ei millää uskaltanu. Lähestyminen oli ylämäkeen, sen jälkeen muutama metri tasasta ja heti sen jälkeen tiukka vasen tuon ison kiven taakse.

Kaks kertaa ajoin tuohon, mutta sormi löi jarrut lukkoon juuri ennen pudotusta.

Kolmannella kerralla sain tasapainon kohalleen. Villisian -luonto päälle ja alas.

Pitkää suoraa, joka loppu kannikkoon. Takasin päin tullessa sain hyvän tällin puusta, mutta osu onneksi vaan oikeeseen käteen ja reppuun. Kohta löytyy videolta.

Maakaasuputken ylityksen jälkeen saavuin kosteikolle, jossa sai sukat märiksi ja mutaa joka paikan täyteen.

Viimenen lätäkkö oli turhan syvän näkönen yli ajettavaksi. Pysähyin sen reunalle ja mietin, millä pinnistän tuosta yli kun ei kiinnostanu uimaan mennä kuitenkaan.
Oikee jalka pedaalille ja vasen valmiina ottamaan vastaan vastarannalla.
Takarengas löi sutien ja eturengas uppos suohon. Justiin ylsi vasen jalka toiselle puolelle ilman rönäämistä. Tämäkin löytyy videolta 😀

Kosteikko episodin jälkeen oli muutama mäki ja sitten saavuinkin jo tielle, jota pitkin ajelin Karhusjärven rantaan. Ajoin tosin risteyksen ohi vahingossa. Pari sataa lisä metriä..

Perillä oli hauen perhokalastus meininkiä.

Sitten takasin kiireen vilkkaa jos kerkeisi ennen sadetta kotiin. No en kerenny. Mutta kuten yllä mainitsin, ei haitannu.

Ohitin suo osuuden tietä pitkin.

Käväsin vielä Hyypiänvuorella steppailemassa kivikossa.