Kuukausi reissussa #3

Kolmas viikko kuukauden reissusta vietettiin Suomen Lapissa.

Niin lännessä, kuin idässä.

Käkkälöjoelle kalaan? Hyvä ajatus.
Vielä on pari päivää aikaa ennen kun rauhotukset alkaa.

Kiuas vastaava hommissa. Syttyi jälleen kerran ekalla yrityksellä.

Kylmä yö.

Aamulla vielä lupaan kuuluneen Ounasjoki osuuden kalastus.

Illaksi suunnattiin Leville.
Ostin Sirkka-Köngäs yhteisluvan ja lähettiin ettimään isoja ahvenia. Niitäkään ei löytyny. Edes pieniä. Liekkö tämän kaverin suussa kaikki. Puntaria ei ollu mutta varovaisella arviolla 3-4kg kala. Nippa nappa riitti perhohaavi, kun kala on mutkalla, suuhun olis mahtunu molemmat nyrkit. Varsin hauska väsytys kevyellä virvelillä.

Leiripaikkakin löyty.

Seuraavana päivänä tyyhjä kalastus reissu samalle järvelle. Sekä parin tunnin Bike park rypäys. Oli nimittäin viimesen päälle hauskaa hommaa tällein ensikertalaiselle 😀

Tuomas saapui huudeille ja lähettiin Inarin suuntaan porukalla. Leiri pystyyn Solojärven rannalle. Aamulla oli joku köllöttelijä ilmestyny rannalle.

Pikku lenkki Jäniskoskella.

Sitten todella nopea kiipeilytuokio vesisateiden keskellä Vonkamiehessä.

Ja illaksi Kevolle leiriin.

Aamupäivästä sitten kohti Utsjokea. Oli tarkotus käydä Pulmankijärvellä, mutta keli oli sen verran suttunen, ettei huvittanu.

Lähettiin valumaan kohti Karigasniemeä. Nuvvuksen kohdalla stoppi, kengät jalkaan ja kohti Ailigaksen huippua tien vierestä lähtevää kurua pitkin.

Rontti matkassa mukana.

Maaruskaa alkoi ilmestyä jo.

Huipulla tuli vettä saavista kaataen. Kaikki kamppeet likomärät. Kamat kuivumaan, kuivaa päälle ja kohti seuraavaa yöpaikkaa.

Päädyttiin Kevon polun toiseen päähän.

SPA Kevo.

Veden lämpötila oli kivulias, eli lienee 2-5 asteista. Mutta olut pysyi mukavan viileänä.
Fiksumpi meistä kastoi vain sormensa.

Aamulenkki Luomusjärvien suuntaan.

Sitten oli aika jättää pohjoinen Lappi taakse. Saariselällä viimeset tiirailut horisonttiin ja kohti Rovaniemen Hiidenkirnujen kiipeily paratiisia.

Väliyö Vikakönkäällä

Ja kivien äärellä. Reikjuusto sektorille ensiksi ihmettelemään. Minulle aivan liian korkean tuntusia reittejä huonoilla putoomisalustoilla.

Mutta todella mielenkiintonen kulmaus ja otteita on kivet aivan täynnä.

Sitten löytyi minulle sopiva nurkkaus pienellä hänkillä.
Muutama kiva huukkailu muuvi reunalla. Lopuksi yritin 5+ traverssia koko seinän halki vasemmalta ylös oikeelle. Loppu voimat kesken.

Tultiin aamulla uudelleen ja sillon meni ja voi mahetonta kun tuntukin hyvältä.. 😀

Niijuu ja tosiaan alueellahan on ihan nähtävääkin.

Illaksi rannalle kattelemaan taivaallisia värejä.

Seuraavan aamupäivän agenda oli tosiaan palata Hiidenkirnuille.

Ensiksi puhdas suoritettu nousu 5+ traversille eilisellä kivellä ja loppu ajan kulutin Poikkari kalliolla.
Korkeat reitit tuntuu olevan meikäläiselle ongelma. Vaikka otteita löytyy ja tietää tasantarkkaan mitä tarvisi tehdä päästäkseen eteenpäin, yhteys jalkojen ja pään välillä katkeaa jossain neljän metrin tienoilla.
Menin ensin useemman helpohkon reitin tästä oikeelle.

Lopuksi käsittelyyn Kenohalkeama 5. Huomasin, että tämä olis oivallinen reitti harjotella tätä korkeanpaikan kammoa.
Otteita on ja tuntuu suht hyvältä kiivetä, mutta lopussa tulee taas stoppi pääkopalle liian korkeuden takia.
Kerran kävin neljässä metrissä about, tutkailin rauhassa otteita ja suunnittelin, jäi kuitenkin vielä menemättä, joten tulin hissuksiin alas ihan viimeseen otteeseen asti, jotta nuo muistuu mieleen. Sitten rykäsemällä ylös apinanraivolla neljän metrin tasalle ja käytin loput voimat ja aivokapasiteetin tuohon viimeseen puoleen metriin.

Menihän sekin reitti sitten, eikä ollu niin paha, miltä aluksi tuntu.

Hyvillä mielin autolle mettäkoneuraa pitkin. Matkalla oli ojanylitys. Heitin patjan ensin yli. Sitten repun patjan päälle, josta reppu loikkasi kaaressa suoraan ruskeeseen oja liejuun.

Äkkiä reppu ylös ja kuivattelemaan kamat autolle 😀

Illaksi suunnattiin Kemijärvelle. Kaupungilla on joskus aikanaan kuvattu semmonen sarja kun ”Taivaan tulet”. Ajateltiin käydä kattelemassa vähän kulisseja.

Väänäsen Pekan talo.