Kymenlaakso

Saatiin kutsu Kymijoelle lauantaiksi.
Ennen sitä oli pikku ruljanssi edessä.. Oli määrä korjata retkikioskin astinlauta tänä viikonloppuna, jotta kerkeää katsastaa auton ennen pääsiäis retkeä.

Eli ensin työt, sitten huvit. Hihat heilumaan!

Klo 15 suoraan töistä pajalle, jossa Antti jo odottelikin. Antti vanha metallimies toimi pää mekaanikkona tässä remontissa. Minä veistelin sopivia paikkapaloja valmiiksi.

Melkoseen kuntoon olikin päässy tämä kulma 😀

Rälläkkä viuhumaan.

Huonot kohdat poissa.

Uutta peltiä paikalleen.

Valmis! Maalin vielä valuessa auto kasaan ja nasta lautaan kohti Kymijokea kellon ollessa 22.

Aamu valkeni kauniina. Siispä lähdimmä koko kööri lenkille Ahvionkoskille.

Sanni harjotteli tuluksien kanssa sytyttämistä.

Ja kas kummaa liekit leiskuu.

SS ja ST.
Sport Simo ja Sport Timo kiitivät sähköpyörillä tukka hulmuten ulos metsästä.

Sitten takasin leiriin, kauppaan Inkeroisiin, ruuan teko ja syönti.

Seuraavaksi narut kainaloon, ankkuri puuhun jyrkänteen päälle ja kokeilemaan toimiiko kotona olohuoneen patterissa opeteltu Prusik solmulla toteutettu toisiovarmistus ATC:n perässä.

Kirottua! Sehän toimi.

Kokeiltiin myös mitä käy jos pysäyttää jaloin etenemisen, mutta jatkaa köyden laskua ATC:n läpi. Maailma kääntyy ylösalasin.

Sitten leiriin valmistamaan herkullinen pihvi ja ranskalais illallinen.

Leirissä kummittelee.

Tuomo ja Miia kuutamon nousua katsomassa.

Nostettiin jalusta paljuun ja koitin kuvata paljusta käsin mutta kuu painui jo liikaa oikealle. Paljua ei jaksettu siirtää, joten oli noustava pois ja hakea kuu keskelle.

Puhdasta porukkaa.

Leiri purettiin aamulla ja lähdettiin liikkeelle. Muut lähti kotiin.




Sannin kanssa lähettiin kattelemaan vielä löytyisikö sulia kallioita jostain ja jukupliude! Mielakan seinä oli likimain kuiva yhden reitin kohdalta. Haettiin kamat autolta ja alettiin suunnitella, kuinka selviydytään tästä kunnialla.

Mätettiin tarvittavat kamat reppuun ja noustiin kallion päälle. Oltiin mätetty muut romut reitin alle että löydetään ylhäältä käsin oikea ankkuri.
Seinällä oli useita sport reittejä, ja siten oli valmiita pultti ankkureita useempia. Köytin itteni puuhun kiinni ATC:llä ja prusikilla ja hivuttauduin lähemmäs kallion reunaa. Olisi tarvinnu laskeutua alemmas kalliolle ankkurin tasalle, jotta olis saanu helposti kiinnitettyä slingin ankkuriin. Mutta ei uskallus riittäny vielä ekalla kerralla joten kurkin ylöpuolelta takapuoli krampissa ankkurin ylös ja solmin toisen pään leivonpäällä ankkurin alempaan pulttiin, toinen pää ruuvisulkurenkaalla toiseen pulttiin ja tasapainotus solmu olikin sitten aivan mahdoton ylösalasin. Ankkurin pultit kun on eri tasossa ja nostan slingin ylös ja tasaan kummankin haaran solmulla, alas laskettuna tasapainotus muuttuu pulttien ollessa eri tasossa peilikuvaksi eli lyhyempi sivu siirtyy toiselle puolelle, jollonka koko komeus roikkuu vaan toisen haaran varassa. 10 kertaa lienee yritin saada arviolta solmittua solmun oikeaan kohtaan ja lopulta onnistu. Sitten vielä kaksi ruuvisulkurengasta portit ulospäin osoittaen slingiin ja köysi niistä läpi.

Käveltiin takasin alas ja köytettiin ensin minut naruun ja sanni jäi varmistamaan. Ensin reilu metri ylös ja testi istunta valjaisiin. Köyttä on seinällä tuplat, ellei triplat verrattuna kotikiipeilyhallin köysiseinään. Jousto matka köydessä siis huomattavasti suurempi. Takapuoli oli miltein jo hangessa ennen kun sannikin irtosi hangesta ja keikuttiin molemmat narussa hetki 😀 Hyvä että kokeiltiin ennen ylemmäs siirtymistä!

Puoli väliin seinää päästiin kumpikin, mutta syntyi uusia vesiliruja koko ajan meidänkin reitille ja vettä satoi kirjaimellisesti suoraan suuhun ja hihasta sisään. Puolivälissä seinää alkoi myös kakka kuplia housuun näin ensikertalaisena.

Tälle reitille ja seinälle palataan vielä!

Lopuksi vielä haikki ylös ja noutamaan omat viritykset pois ankkurista.

Ensikerralla hatut korvataan kypärillä. Sen verran rojua putoili ainakin tällä kertaa kalliolta alas ihan luonnostaan auringon lämmittäessä jäistä maastoa.

Ylivoimasesti inhottavin ja hankalimman tuntunen juttu koko touhussa oli ankkurin kasaaminen. Täytyy siis jatkaa harjoittelua olohuoneen patterissa ennen ensikertaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s