Kulttuuria ja Kalliota

Tähän viikonloppuun mahtui niin trash metallia, bluegrass banjoilua, kuin hieman kallio kiipeilyäkin!

Perjantaina illalla Imatralle riehumaan pariksi tunniksi Lemiläisen tanssiorkesteri Stam1nan tahdissa.

Suoraan keikalta kotiin vaihtamaan auto ja mättämään loput kamat kyytiin. Sitten yötä myöten kohti Ruotsinpyhtäätä!

Perille päästiin noin klo 3. Yöpuulle mars!

Aamu valkeni anivarhain ja kuuma tuli. Yöunet jäi melkosen vähäisiksi, mutta kiva ja rento päivä tulossa, joten eiköhän selvitä hengissä.

Ruotsinpyhtään Bluegrass festarit alkoi ja siirryttiin päälavan luokse toljottelemaan toinen toistaan hienompia esiintyjiä!

Illalla pippalot jatkui baarin puolella. Nordic Banjo herätti salin eloon todella hienoilla kitara ja banjo likeillä.

Välissä -No real Gentleman

Meille päivän viimenen esitys ja kannatti odottaa. Keltaisen matkalaukun ilmestyttyä lavalle bändin vaihdon jälkeen näytti jo siltä että kohta tulee jotain todella erikoista ja hienoa ja ei oltu väärässä. Menoa ja räminää riitti ja baari suorastaan villiintyi!

Slack Bird

Viimeiset kiikut ennen yöpaikkaan siirtymistä 🙂

Joskus täällä käytiin ja mietittiin että olisipa hienoa joskus viettää vaikka koko päivä täällä, mutta ei oikeen sillon tiietty mitä tehtäisiin koko päivä tuolla.
Tämä oli hieno päivä!

Sunnuntaina aamupalan jälkeen suunnattiin Ruotsinpyhtään Huuhkajavuorelle, mutta todettiin parkkipaikan ollessa täynnä, että myö lähetään tällä kertaa muuvalle.

Mielakkaan saavuttiin tuntia myöhemmin.

Yläköysi viriteltiin taas Menneisyyden Tomut reitille. Reitti on 18m korkea ja perustettu vuonna -93. Päivän kumpikin kiipeilijä on kaksi vuotta reittiä nuorempi siis!

Sanni pääsi tällä kertaa hyvin lähelle toppia.
Viimeeksi kun itse kiipesin reitin, bluffasin kahdesa kohtaa. Alussa tuli napattua kiinni vanhasta kiilasta raossa ja lopussa puun karahkasta. Tällä kertaa ohitin kiilan käyttämällä vastikään youtuupista oppimia rako kiipeilytaitoja. Mutta yläällä haparoin ja koitin vetää rapakivi kahvasta, jonka pitävyys ei vakuuttanut ja käsi livahti taas puun karahkaan.. Per…
Ehkäpä ensi kerralla sitten puhdas yläköysi nousu.

Loppu laskeutumisen aikana ylhäältä kalliolta lensi jotakin alas! Ensi silmäys vakuutti sen olevan iso paistinpannun kokonen ruskee lepakko, mutta leipäpussi se vaan olikin.

Kaikkee sitä näkeeki.

Reitti videon muodossa:
https://www.youtube.com/watch?v=kBaAjx1w-H8

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s