Vale Juhannus

Juhannusviikonloppu meni työtehtävissä.

Pidettiin Juhannuksen jälkeisellä viikolla pitkä viikonloppu tuon korvikkeeksi.

Ei kun metsään!

Torstai iltana hellepäivän päätteeksi kohti Mäntyharjua ja Turunvuorta.

Kallion seinässä on 12m korkea töykeän hieno osittainen hiidenkirnu, jonka keskellä halkeamaa pitkin menee yksi Suomen vaikeimpia kiipeilyreittejä. Kirnu kiinnosti kovasti kuvaamisen suhteen ja sain pirun hyvän idean, että laskeudun köydellä tuonne kirnun yläreunalle räpsimään kuvia yläältä.

Ensin kuitenkin ihailtiin kirnua alhaalta.

Aurinkokin päätti laskea samaan aikaan!

Hirvee hiki!

Kalliolla oli hiekassa siellä sun täällä hassuja kuoppia. Tuijottelin mitä nää oikeen on ja yhtäkkiä yhdestä kuopasta pöllähti hiekkaa! WTF? Sitten toisesta kuopasta pöllähti hiekkaa. Mysteeriksi jäi mikä ötökkä tuolla majaili mutta niitä oli paljon.

Kirnun yläpuolelta kuvailu kasahti metsikköön kun kiivettiin ylös kalliolle ja huomattiin että oletetussa kirnun kohdassa kallio jatkuu vielä toiset 15m ylöspäin.

Köyden jos olisi laskenu kaksin kerroin alas, en olisi nähny yltääkö se alas asti vai ei ja jumarointia ei olla vieläkään harjoteltu. Tää oli täysin väärä paikka käyä harjottelee… Tarttee tulla uudestaan uusilla taidoilla! Välineistö sentään löytyy jo.

Ankkureita oli kalliossa useempia. Sekä sportti pultteja.

Sanni tutkii reitistöä topo kirjasta.

Yöllä kurvailtiin ikkunat levällää Repoveden kansallispuiston kulmille yöksi.

Aamulla herättiin tämmösestä paikasta.

Lähettiin valuu kohti Verlan tehdasmuseo aluetta. Matkalla pikku kalatuokio helteessä. Aivan tolkuttoman kuuma. Nahka kuplii selässä.

Heittelyn jälkeen Sanni huomasi että hauki jammaili suoraan laiturin alla. Nauro minulle. Kumpikin.

Verlassa!

Verlan jälkeen hilpastiin Reventeenvuorelle Iittiin. Uusi paikka meille ja todella hieno olikin! Tänne palataan lähitulevaisuudessa. Oli vähän kiire kiivetessä ja ei oikeen kuvailtu muuta ku goprolla jotain ripuli kuvia. Klo 20 täytyy alueella lopettaa kiipeily ja kerettiin pois juuri minuuttia vaille.

Tuossa samalla visiitillä treenasin myös jumarointia ja nousinkin samaa reittiä ylös jumaroiden kuin kiiveten ja vaihdoin suuntaa puolivälissä parikin kertaa. Helppoa ja kivaa!

Oltiin Myllykoskella seuraava yö ja aamulla hilpastiin Kymi Kantri festareille Myllykosken keskustaan. Hyvä meininki oli ja paljon pirun hyviä bändejä ja esiintyjiä. Yksi ihan rapakon takaa asti! Kuvassa lavalla Sörnäinen.

Sitten yöksi Jokelan särkille kattelee näkyiskö ukkosia, muttei näkynnä!

Yöpuulle ja aamulla kotio.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s